Edellisen oman postaukseni lisäksi tutkailin myös kanssaoppijoiden blogeja ja heidän mietteitään avoimuudesta. Oikealta löytyy Hyviä linkkejä -palkki, josta löytyy heidän blogiensa osoitteet nimineen, kannattaa käydä kurkkaamassa :-) Jos joskus, toivottavasti, päädyn esimies tehtäviin, niin tulen ehdottomasti varmistamaan, että kyseisessä organisaatiossa avoimuus ja luovuus ovat perusteita, jotka ovat ehdottomasti kunnossa. Lukemieni blogien sekä mielipiteiden pohjalta voisin sanoa, että jos perustukset ovat pielessä, niin on luultavasti organisaatiossa kaikki muukin siinä vaiheessa hiukan levällään (ks. edellisen postaukseni esimerkki tapaus). Vaikka avoimuus ja luottamus ovatkin yritystoiminnan perustuksen osia, ei se tarkoita sitä, että ne olisi helppoja osa-alueita kenenkään osalta. Erityisesti siinä vaiheessa, kun kaikki on lähtenyt jo leviämään, olisi erityisen tärkeää lähteä esimerkillisen esimiestyön kautta rakentamaan uutta pohjaa ja alkaa tutkimaan ja pohtimaan kaikkia eri tekijöitä aivan perustuksista asti. 

Tutkiskelin Pauli Juutin sekä Antti Vuorelan Johtaminen ja työyhteisön hyvinvointi -kirjasta (Julkaistu 2015) kappaletta kaksi, jossa pohdittin työyhteisön ihmissuhteita sekä ilmapiiriä, sisältäen luottamuksen ja avoimuuden. Kirjassa kerrotaan luottamuksen ja avoimuuden olevan keskeisessä asemassa osana työyhgteisön ihmissuhteita ja ilmapiiriä, eikä läheskään kaikissa organisaatioissa pystytä luomaan ihmisten työskentelyä tukevaa kulttuuria. Ristiriitojen syntymisen todennäköisyys kasvaa, kun yksilöiden omista näkökulmista ei ole keskusteltu ja niiden taustalla olevista kokemuksista avauduttu, koska näkemyserot yksilöiden välillä kasvavat.             

Luottamuksen sekä avoimuuden puutteet voidaan havaita ihmisten kyräilyn ja tietojen salailun kautta. Työntekijät saattavat myös syyttää toisiaan tekemättömistä töistä sekä epäonnistumisista. Myös esimerkiksi niin sanottu suosikkijärjestelmä, pilkan teko, selän takana puhuminen, piiloviestintä, omien reviirien korostus ja puolustus ovat asioita, jotka kertovat luottamuksen sekä avoimuuden puutteista työpaikoilla. Tässä tilanteessa oikeanlainen esimiestyö on avain asemassa, jotta tälläinen toimintatapa saataisiin kitkettyä mahdollisimman hyvin pois edistäen luottamusta sekä avoimuutta.

Yhteishengen ylläpitämiseksi esimiehen tulisi tehdä jatkuvasti töitä ja hänen tulisi korostaa kokonaisuutta. Esimiehen tehtävänä on luoda yhteisöllisyyttä ja luoda ”me” ajattelua, jotta avoimuutta ja luottamusta voitaisiin ylläpitää. Rehelliset sekä aidot tiedot työpaikan asioista tulisi olla kaikkien työntekijöiden saatavilla tasapuolisesti ja avoimuuden, luottamuksen sekä esimiestyön perustana on yhteisen edun etsiminen sekä sen ylläpitäminen.

Luottamusta ja avoimuutta voidaan siis rakentaa, kun sanat ja teot vastaavat toisiaan, ihmiset ovat tasa-arvoisia ja heitä kohdellaan oikeudenmukaisesti. Vasta sitten, kun yrityksen kulttuuri on saavuttanut riittävän luottamuksellisen sekä avoimen ilmapiirin, voivat työyhteisön eri jäsenet jakaa taitoja sekä tietoja vapautuneesti keskenään. Kun tähän pisteeseen päästää, alkaa henkilöstö tuntemaan työnsä arvostetuksi. Avoimuus ja luottamus ovat esimerkiksi oppivassa organisaatiossa perustana, joka täytyy ehdottomasti olla kunnossa, jotta oppivaa organisaatiota ja innovatiivista yrityskulttuuria voidaan lähteä rakentamaan.